Kohti uuttavuotta

joulukuuta 30, 2014

Kynttilä valaisee pimeää aamua.

 Joulunaika jatkuu seuraavaksi uudenvuoden juhlinnalla, joten muutamien välipäivien jälkeen päästään taas herkkujen pariin. Itselleni uusivuosi on kiinteä osa joulunaikaa, joka jatkuu vähintäänkin loppiaiseen saakka ja jollain tapaa myös vielä Nuutin päivänä.

Joulu onkin siitä ihana juhla, että sitä saa valmistella pitkään ja siitä saa myös nauttia pitkään. Tiedän, että joillekin joulu päättyy jo jouluaattoon, mutta itselleni joulu on jotain suurempaa. Ehkä sitä voisi kutsua rauhoittumisen ajaksi, jolloin kiire unohtuu.

Amaryllis jaksaa piristää kauneudellaan vieläkin.

Tänä vuonna itse otan uuttavuotta vastaan flunssassa. Viime vuonna flunssa oli jouluna, joten tämä kipeänä "juhliminen" alkaa olemaan ihan normaalia. Tänään päivä meneekin hyvän kirjan ja muutamien tv-sarjojen parisssa. Rauhoittumista siis. Ehkä voisi myös keittää riisipuuron.

Sohva, uudet villasukat, uusi yökkäri ja uusi viltti. Lisäksi vielä mielensäpahoittaja ja ehkä muutama konvehti. Eiköhän näillä flunssa taltu.

Uusivuosi on minulle ollut aina hieman maagista aikaa, jolloin ennustaminen ja tulevaisuus ovat läsnä. Minusta onkin varsin hauskaa lukea ja käyttää vanhan ajan ennusteita, joilla on ennustettu lähinnä tulevan vuoden säätä ja viljan kasvua. Uudenvuoden aaton perinteisimpiin ennustuksiin kuuluu varmasti edelleenkin tinan valaminen. Ennen vanhaa tinan ja kynttilän valon muodostamaa varjoa tulkittiin, mutta onhan sitä tinaa itseäänkin tulkittu.

Uudenvuoden lupaukset ovat myös osa ajatusta, että uutena vuotena voi itse vaikuttaa tulevaan vuoteen. Minä aion luvata uuden vuoden kunniaksi laihduttaa ylimääräisiä kiloja pois (taas kerran).

Muita uudenvuoden ennusmerkkejä:
Joka nousi vuoden ensimmäisenä päivänä aikaisin ylös, pysyi koko vuoden virkeänä ja työt joutuivat. Aamu-unista nukutti koko vuoden.

Jos uunnavuonna sattaa aamupäivällä, on nuorten kuolinvuosi, jos iltapäivällä, on vanhain kuolinvuosi.

Lapset olivat hyvätapaisia koko vuoden, jos heitä ei torunut uudenvuodenpäivänä.

Jos uutena vuotena riitelee, on riidan aihetta koko vuodeksi.


Ennusteiden mukaan tämän päivän sään perusteella ainakin täällä päin Suomea kesäkuu tulee olemaan sateinen. "Kuudes joulupäivä kertoo millaista ilmaa on kesäkuussa." Viides joulupäivä puolestaan kertoi toukokuun sään, josta voisikin kai päätellä, että eilisen perusteella toukokuusta tulee kylmä. Saas nähdä pitävätkö nämä paikkansa.


Uudenvuoden päivän sääennusteet

Kahdeksas joulupäivä kertoo millaista ilmaa on elokuussa.

Mimmoiset ilmat tänään, semmoiset koko tässä kuussa.

Millaiset ilmat uutena vuotena, semmoiset juhannuksena.

Uudestavuodesta eli tammikuun ensimmäisestä lasekttiin 12 päivää, minkälaiset ilmat olivat niinä päivinä, sellaiset ilmat saman vuoden kuukausina.

Kun on usva uunnavuonna, niin on halla heinäkuussa, talvi keskellä kesää.

Jos uunnavuonna on usvaa ja se on lumen pinnasta irti vaikka vaan sen verran, että rakikoira sopii alta juoksemaan, niin ei halla tee vahinkoa.

Kun uutenavuonna lunta pyryttää, tulee halloja.

Uudenvuodenpakkaset ja Loppiaisen pyryt, ne ovat vanhuudestaan tutut.

Tuuli ja sade Uudenvuodenjälkeisenä yönä tietää lumista talvea ja kovia pakkasia.

Jos uudenvuodenpäivän aamuna taivas ruskottaa, tulee pyryinen talvi/myrsky/ suru ja murhe, sota ja myrskyilma.

Jos uuttavuotta vasten kylmää katajat, niin että lehvät ovat punaisina tulee hallavuosi.

Jos uunnavuonna lumi juoksee aidan läpi tai kissan jälki peittyy, on koko talven joka päivä lumi liikkeessä.

Kun tammikuulla suiojaa, on se hyvän vuoden merkki, ja jos silloin sataa vettä, on siitä päivästä 200 päivää siihen, kun ruis on kypsynyt leikkatavaksi.

Tammi tapansa näyttää.

Pakkanen pyryn perästä, paha ilma pakkasesta.

Jos tammikuulla on tasaista, niin helmikuulla heilahtaa.
Kun tammikuulla loskaa, niin helmikuulla kostaa.

Jos iso tammi helpottaa, niin pikku tammi kiristää.

Tammikuun tasaiset päivät maaliskuulla maksetaan.

Minkälainen on tammikuu sellainen on kesäkuu.

Jokainen tammikuun lumisade tietää heinäkuulla vettä vastaavina päivinä.

Kun tammikuussa on puun kylki hilseessä, silloin on heinäkuussa haravan varsi märkä.

Tammikuun suoja tietää varhaista kesää.

Jos ei sydänkuulla suvea, niin ei ole kelpo kesää.
Jos ei sydänkuulla vettä sada, niin ei tule vuotta vaivaistakaan.
Kun tammikuussa vettä sataa, tulee hyvä vuosi.

Kun tammi pesee silmänsä, tulee hyvä vuosi.

Jos vesi tammikuussa tippuu auringon paisteesta, tulee suvi hyvin hallaiseksi.

Kun varis vaakkuu tammikuulla aamulla, niin tulee nuoskakeli, jos illalla niin tulee pakkanen.

Sydänkuu on synkein,
vaahtokuu on vaikein,
hankikuu on haikein,
sulamakuu surkein.

Taikoja

Jos Uudenvuodenyönä ei ole taivas tähdessä, niin sinä vuonna eivät vasikat eivätkä sienet kasva.

Joka Uudenvuodenyönä nukkuu , hän on uninen koko vuoden.

Kun puut ovat Uudenvuodenaamuna härmässä tulee hyvä marjavuosi.

Jos Uudenvuoden päivänä aurinko näkyy, tulee hyvä marjavuosi.

Niin monnentena päivänä kun tammikuussa tulee suoja, niin monentena elokuussa ruista leikataan.

Kaikki tammikuun vesipisarat ovat rukiita seuraavana kesänä.

Mitä tammikuussa sataa, se laariin sataa.

Jos tammikuussa ovat rukiin oraat näkyvissä, tulee hyvä viljavuosi.

Jos tammikuulla sataa, tulee huono heinävuosi.

Sydänkuulla ei saa viedä kekäleitä puhalle, jos vie, niin tulee ohraan nokipäitä.

Sydänkuulla pitäisi kehrätä verkon rihmat, silloin tulee vaha rihma.

Sydänkuulla pitää olla jo porsaita ja vaahtokuulla vasikoita.

Kun huoneet puhdistetaan tammikuussa ja elokuussa niin tiineet luteet eivät pääse poikimaan. Luteet häviävät pois.

Tuvan hirret on hakattava tammi- tai helmikuun aikana; silloin ne tulevat kestävät.

Rakennuspuut pitää kaataa tammikuun neljännellä korttelilla ja sammalet ottaa alakuusta, ettei tule syöpäläisiä.

Jos haavan kaataa tammikuussa, niin se kuivuu yhdessä kesässä.

Sänkyaineet kaadettiin tammikuussa; silloin ei tullut eläviä sänkyyn.

Lähde: http://kalenteri.wordpress.com/2011/01/01/1-tammikuuta-2010/

You Might Also Like

0 kommenttia

Tykkää Facebookissa

Pinterest